keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Terveen järjen puolustus



Terveen järjen puolustus

Hege Storhaug, Islam, yhdestoista vitsaus. Kiuas 2017, 501 s.

Pientä Kiuas-kustantamoa on syytä heti onnitella siitä, että se on julkaissut suomeksi tämän norjalaisen bestsellerin.
Kirjan otsikko viittaa kirjaan, joka kertoi kristillisyydestä ”kymmenentenä vitsauksena” ja nostatti aikoinaan Norjassa kohua ja jopa sen viimeisen jumalanpilkkaoikeudenkäynnin.
Todettakoon heti, ettei Storhaugin kirja ole mikään sensaatiota tavoitteleva vuodatus tai tarkoitushakuinen pamfletti, jonka anti perustuisi vain asenteisiin ja hälyotsikoihin. Kirjoittaja on syvällisesti perehtynyt islamiin ja matkustellut paljon sekä islamin maissa että Euroopan muslimialueilla. Sitä paitsi hänellä on paljon muslimiystäviä ja hän tuntee hyvin tuon uskonnon moninaisuutta.
Kirjoittajalla on kuitenkin tavallista paljon enemmän sekä rohkeutta että kriittistä kykyä, minkä johdosta hän on säästynyt jäämästä sen kliseisen ”rauhanuskonto”-hokeman vangiksi, jota poliitikot Euroopassa ja Amerikassa lähes yksinomaisesti tarjoilevat äänestäjilleen.
Storhaug kertaa länsimaisten poliitikkojen reaktiot useisiin suuriin terrori-iskuihin ja tulos on yhtä hätkähdyttävä kuin masentava.
Karkeana yleistyksenä voi sanoa, että mitä törkeämpi rikos on kyseessä, sitä suurempaa suitsutusta saa osakseen islam, se oikea islam, jolla ei ole mitään tekemistä terrorin kanssa. Rauhanuskontohan se islam on ja taitaa ollakin lajissaan maailman ainoa, vai onko joku kuullut mitään muuta uskontoa kunnioitettavan tuolla ylevällä epiteetillä?
Poliitikkojen intresseissä toki on, paitsi saada mahdollisimman paljon äänestäjiä, myös olla kärjistämättä ristiriitoja. Väärän todistuksen antaminen islamin luonteesta palvelee hyvin tätä tarkoitusta tai niin ainakin näköjään uskotaan.
Itse asiassa kyse on ilmeisesti ennen muuta pelkuruudesta, toiveajattelusta ja törkeästä piittaamattomuudesta niiden ryhmien oikeuksista, joita islam polkee. Kyseessähän ovat paitsi naiset, homot ja juutalaiset myös viime kädessä kaikki ”vääräuskoiset”.
Itselleni tulee tästä valikoivasta suvaitsevaisuudesta mieleen toinen totalitarismi, kommunismi, joka niin ikään ylisti itseään rauhan puolustajana ja kaikkien heikkojen ja sorrettujen tukijana. Asian kääntöpuoli vain oli, että ne, jotka eivät olleet sen puolella, luettiin sen vihollisiksi ja ansaitsivat vain likvidoinnin, jotta vanhurskaus voisi toteutua.
Absurdius ei tunne rajoja ja G.B. Shaw julisti aikoinaan, että antikommunismi (eikä siis itse kommunismi) oli aikakauden suurinta järjettömyyttä. Aivan vastaavaan rooliin on nyt nostettu islamofobia sen sijaan, että itse islamia olisi haluttu tarkastella kriittisesti. Eipä siihen tunnu juuri olevan kykyjäkään.
Mutta onhan toki ero islamin ja islamismin, poliittisen islamin välillä, huudahtaa tässä kohtaa hurskas ihmisystävä, joka pelkää leimaamista rasistiksi ja ksenofobiksi enemmän kuin mitään muuta tässä maailmassa.
Storhaug ei ole samaa mieltä ja liittyy tässä suureen joukkoon islamin tuntijoita, joihin kuului myös ajatollah Khomeini. Islamin erityisyyksiin kuuluu juuri se, että se antaa koko elämälle sangen tarkat säännöt ja ohjeet, joihin on alistuttava kyselemättä. Itse islamin nimi ei suotta merkitse alistumista. Omalle ajattelulle ei tällaisessa uskonnossa jää mitään tilaa.
Toki on maallistuneita muslimeja, joilla uskonto liittyy vain hurskauselämään, mutta heitä voidaan syyttää ja syytetään uskonnottomuudesta. Islam on parin viime vuosikymmenen aikana palannut rajusti alkuperäiseen muotoonsa eli jokapäiväistä elämää sääteleväksi laiksi.
Kirjoittaja erottaa kyllä kaksi islamin muotoa: maltillisemman ei mekkalaisen version, jossa korostetaan Muhammedin sitä vaihetta, kun hän vielä oli ilman maallista valtaa ja asui Mekassa.
Medinalainen versio on kuitenkin se, joka nykyään on vallassa ja jota valtavilla rahasummilla edistetään kaikkialla maailmassa muun muassa Saudi-Arabian toimesta. Suurmoskeijat ja hieman pienemmätkin julistavat militantin islamin ilosanomaa kaikille alueensa muslimeille myös täällä Pohjolassa.
 Naiivit poliitikot suosivat tätä liikettä ja samalla sulkevat silmänsä siltä barbarialta, jota edistävät. Puheet dialogista islamin kanssa ovat pelkästään surkuhupaisia. Pidettiinhän sitä dialogia myös kommunismin kanssa, mutta tulokset taisivat olla aika vaatimattomia.
Kirjoittaja ottaa esimerkkinsä useista maista. Ranskan Marseille ja Lontoon Tower Hamlets ovat syväluotauksen kohteina. Myös Ruotsin Malmön sekä Norjan tiettyjen paikkakuntien kokemukset tuodaan esille.
Se on korutonta kertomaa. Marseille’ssa savustetaan kantaväestö systemaattisesti pois asuinseuduiltaan ja samaa tapahtuu kaikkialla muuallakin, missä muslimit kerääntyvät yhteen ja ennen pitkää valloittavat itselleen reviirin, jossa vallitsee sharialaki.
Ranskassa on jo nyt enemmän uskovaisia muslimeja kuin uskovaisia kristittyjä.
Häpeämättömät yhteiskunnan elätit julistavat itsensä herrakansaksi, joka katsoo jopa olevansa sodassa elättäjiään vastaan. Ympäröivään yhteiskuntaan sen siteen ovat hyvin heiveröiset. Kotoutuminen on vain  hurskasta toiveunta ja tosiasiassa uudet muslimisukupolvet ghetoissaan ovat selvästi radikaalimpia kuin vanhempansa.
Tämä jos mikä on huolestuttavaa kehitystä. Radikalisoitumista koetetaan selittää sosiaalisilla ja taloudellisilla syillä, mutta se tekijä, joka on kaikkein ilmeisin ja välttämättömin tuossa yhtälössä unohdetaan. Se on islam, elefantti makuuhuoneessa.
Koko islamin hyökkäys Eurooppaan, kolmas jihad, on uusi ilmiö. On lähes käsittämätöntä, miten paljon vaivaa uhrataan sen todistelemiseksi, ettei islamista (”oikeasta islamista”) ole kenellekään haittaa eikä vaaraa.
Tosiasiassa kysymys on länsimaiselle kulttuurille jyrkästi vihamielisestä totalitaarisesta liikkeestä, jonka mielistely ei voi tuottaa eikä tule tuottamaan muuta kuin onnettomuutta. Sen hedelmät ovat jo selvästi nähtävissä niillä alueilla, jotka nyt ovat islamin vallassa.
Kirjoittajan rohkeutta ja viileää analyyttisyyttä voi vain kiitellä. Yhtä halveksuttavaa on se pelkuruus, jota erilaiset ”moraalisäteilijät” osoittavat hyväksymällä niitä keskiaikaisia tapoja, jotka halutaan tehdä normiksi myös länsimaissa.
Salman Rushdien kirjalle annettu fatwa oli kirjoittajan mielestä maailmanhistoriallinen tapahtuma. Se oli paljon enemmän kuin isku sananvapautta vastaan. Se oli isku länsimaista sivistystä vastaan ja pyrki röyhkeästi tekemään islamista lain koko maailmassa.
Kehitys on ollut hyvin nopeaa ja ellei käännettä tule, on tien pää näkyvissä. Mikäli hyväksymme islamin ja Muhammedin pyhyyden ja loukkaamattomuuden täällä, sekulaarisessa lännessä, olemme hyvin liukkaalla tiellä. Se merkitsee eurooppalaisen kulttuurin arvoista luopumista ja alistumista totalitaariselle ideologialle, joka on sille sovittamattomasti vihamielinen.
Tämä kirja on niin hyvä ja niin vakuuttavasti ja asiallisesti perusteltu, että ainakin jokaisen suomalaisen poliitikon pitäisi se lukea. Heidän on tiedettävä mitä maailmassa tapahtuu ja mitkä vaarat uhkaavat myös meidän maatamme. Sen he ovat velkaa valitsijoilleen.

24 kommenttia:

  1. Sipilä, Orpo ja Rusakko eiku Risikko ovat täysin sokeita islamisaatiolle. Onttoja selityksiä riittää siitä, ettei islamin uskoa pidä pelätä. Tähän mennessä mitkään näytöt islamisaation vaaroista eivät ole riittäneet avaamaan yllä mainitun kolmikon silmiä.

    VastaaPoista
  2. Keskiaikana laulettiin lauluja, kirjoitettiin runoelmia, kirjoitettiin myös useita, järkälemäisiä ja länsimaiselle filosofialle perustaa luovia teoksia. Otettiin kaljaa ja pidettiin hauskaa.

    Olisi kiva tietää mitä keskiaisikaisia tapoja Islam on tuomassa takaisin. Itse ei ole huomannut yhtäkään, vaan modernin harmaata ddr:ää sieltä on ihan täysillä tulossa. Tosin DDR:ssä kuolemantuomia toteutettiin siistimmin ja kliinisemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kun kiva! Islam syntyi keskiajalla ja on aivan erinomaisesti säilyttäny alkuperäisen puhtautensa.
      Kaljan ottaminen tosin ei taida kuulua ihan keskeisiin traditioihin enempää kuin filosofisten teosten kirjoittaminenkaan.

      Poista
    2. Hauskaahan silloin tuntuu Lähi-Idässä olleen, ainakin jos Armas Salosta on uskominen: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/itamailla-poltettiin-hasista-ja-massailtiin

      Poista
    3. "Kaljan ottaminen tosin ei taida kuulua ihan keskeisiin traditioihin enempää kuin filosofisten teosten kirjoittaminenkaan."

      Noh kaljan (ouluen) ottaminen ei, mutta viini virtasi (ks esim. Tuhat ja yksi yötä sekä al-Nnuwaiin ruuno. Kaikki muita kommentissa kerrottuja harrastettiin ja miesten ja naisten välillä "iloittiin". Henki ja ilmapiiri oli kaikkiaan elämäniloinen. Juuri tuossa valossa nykyinen iloton ja elämänkielteinen fundamentalistinen islamintulkinta tuon sen omiin juuriin nähden oudolta ja tympeältä.

      Poista
    4. Kuten seksuaalisuuden tukahduttaminen, naisen pelko, kivittäminen, kontrolli, vapauden rajoittaminen, autoritäärinen miesvalta, ja ennekaikkea se mistä ei puhuta tarpeeksi, eli rasismi ja sorto

      Poista
  3. Eivät suomalaiset poliitikot lue mitään mikä saattaisi olla hyödyksi heille ja sitä kautta kansalaisille. Yleistietous ja sivistys ovat heikosti edustettuna poliitikkojen keskuudessa. Laukataan laput silmillä poliittisesti korrektien harhojen vallassa. Jos joku rohkea uskaltaa mainita asioiden oikeasta mallista on hän rasisiti tai natsi. Tulevaisuus näyttää antavan kaksi vaihtoehtoa,joko alistumisen tai verisen puhdistuksen.

    VastaaPoista
  4. Taulujen maalaaminen, jonka islam kokonaan kieltää jäi mainitsematta :)

    VastaaPoista
  5. "Kirjoittajalla on kuitenkin tavallista paljon enemmän sekä rohkeutta että kriittistä kykyä, minkä johdosta hän on säästynyt jäämästä sen kliseisen ”rauhanuskonto”-hokeman vangiksi, jota poliitikot Euroopassa ja Amerikassa lähes yksinomaisesti tarjoilevat äänestäjilleen."

    Tuo argumentum ad nauseam-tyyli on epä-älyllisyydessään jo sillä tasolla, että Goebbelskin olisi kateellinen, jos pääsisi tätä tämän hetken propagandaa seuraamaan. Onko vika sitten jankuttajien integriteetissä vaiko intelligenssissä, senpä kun tietäisi. Ehkäpä molemmissa.

    Tuo analogia islamin ja kommunismin pelastususkojen samankaltaisuudesta on osuva. Ei pelastusta oikeauskoisten ulkopuolella! Ikävämpi vaan, että se minkä tajuamiseen joskus aiemmin vielä riitti ymmärrystä, on nyt tyystin unohdettu. Tai no, "unohdettu" lienee oikeampi määritelmä. Kuka tästä kaikesta muuten hyötyy? "Cui bono" tulee miltei aina vastaan jossakin muodossa.

    "Häpeämättömät yhteiskunnan elätit julistavat itsensä herrakansaksi, joka katsoo jopa olevansa sodassa elättäjiään vastaan. Ympäröivään yhteiskuntaan sen siteen ovat hyvin heiveröiset. Kotoutuminen on vain hurskasta toiveunta ja tosiasiassa uudet muslimisukupolvet ghetoissaan ovat selvästi radikaalimpia kuin vanhempansa."

    Siinäpä se ongelman kova ydin taitaa aikalailla ollakin, ainkin niiltä osin kuin asia toistaiseksi Eurooppaa koskettaa. Tosin eräillä muillakin radikaaliryhmillä on aika vahvaa taipumusta vaatia elättäjiään holhouksen alle...

    VastaaPoista
  6. good post
    https://affiliation2018.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  7. No näillä hetkillä Jelsingin valtuusto päättää hypätäänkö typeryyden suohon vielä syvemmälle, vai kierrelläänkö sen verran rannalla, että haisaappailla pärjää.

    Tänä aamuna löysin vihdoinkin diagnoosin aikamme laajimpaan oireyhtymään lukiessani espanjalaista Saber Vivir-lehteä. Siinä oli artikkeli, missä kerrottiin tutkimuksista, joissa on todettu altruismin ja auttamisen tekevän ihmisen onnelliseksi. Yksinkertainen tosiasia, jonka varmaan jokainen on joskus hyvää tehdessään huomannut.
    Suvaitsevaisten ilmeinen jalat maasta irtautumisilmiö perustuu tähän hyvältä tuntuu-ilmiöön, mutta laumailmiönä se todennäköisesti vahvistuu, varsinkin kun itse ei tarvitse panna tikkua ristiin, paitsi välillisesti verorahojen muodossa. Sehän ei ole iso uhraus, koska innokkaimmat suvakit kai löytyy opiskelijoiden joukosta. Loput löytyvät ´muuten vaan verorahoilla palkatuista tai itse ongelmasta hyötyvistä, joita onkin melkoinen joukko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsoin vähän aikaa valtuustoskriimiä ja altruismia riittää. Vastuutonta resursseista ja veronmaksajista piittaamatonta puhetta. Kaksi lääkäriedustajaakin puhui tunteisiin vedoten ikäänkuin olisivat täysin tietämättömiä terveydenhuollon rajallisista resursseista kantahelsinkiläisille. Vain välttämätön hoito ja vähättelyä kustannuksista. Harhaanjohtavaa puhetta. Ja sitä jatkuvaa valitusta ihmisoikeuksista ja arvopohjasta ja vetoamista perustuslakiin. Vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja ilmeisesti useat sosdemit asettavat laittomasti maassa olijat omien kansalaisten edelle ns. yhdenvertaisuuden vuoksi. Itsetyytyväisyys omasta hyvyydestä paistaa aloitetta puolustavien kasvoilta.

      Poista
    2. # Affu

      Barbara Oakley, Et. Al,
      Pathological Altruism,
      Oxford University Press

      Jossain oli tällanen pätkä:
      "(Patologinen altruismi= Vilpitön yritys auttaa toisia, joka lopulta auttamisen sijaan vahingoittaa sekä autettavia, että auttajaa. Patologiseen altruismiin kuuluu epäterveelle tasolle noussut kiinnostus muiden tarpeita kohtaan.)

      Patologista altruismista kärsivät ihmiset joiden mielestä muiden kärsimys on heidän tai heidän viiteryhmänsä aiheuttamaa ja joilla on ylivertainen usko omiin kykyihinsä muiden auttajina. He näkevät myös että jonkun yksilön oma hyvinvointi on toisten pahoinvoinnin lähde.

      Patologisesta altruismista kärsivä tuntee voimakasta omahyväisyydentunnetta, toimien impulsiivisesti ja tehottomasti ylittäessään tasata elämän pelimerkkejä.

      Malliesimerkki patologisesta altruisista on perheväkivallasta kärsivä nainen, joka pysyttelee miehensä rinnalla, koska pelkää hänen tekevän itsemurhan jos jättää miehensä.

      Yksi muoto PA-sairaudesta on “eläintenystävät” jotka ‘pelastavat’ hoteisiinsa suuren joukon eläimiä kykenemättä kuitenkaan huolehtimaan niistä.

      Patologista altruismia esiintyy henkilöillä joiden persoonassa neuroottisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, avoimuus uusille kokemuksille, miellyttämisenhalu sekä tunnollisuus yhdistyvät, eli se on eräänlainen ‘kympin tyttöjen’-syndrooma. (PA liittyy myös anoreksiaan)

      Patologista altruisimia pidetään autismin vastakohtana, jota esiintyy huomattavasti yleisemmin pojilla, kuin tytöillä. On väitetty, että patologisten altruistien määrä naisten keskuudessa on jokseenkin sama, kuin autistien määrä miehissä.

      Miellyttämisenhalu on tyypillisintä valkoiselle rodulle, joten patologinen altruismi on myös valkoisten sairaus. Sitä ei esiinny muissa etnisissä ryhmissä.

      On todisteita, että patologisella altruismilla on geneettinen pohja. Se on sukua Williams-syndrooman kehityshäiriölle, jonka oireisiin kuuluu “patologinen ystävällisyys”, joka ilmenee yliluottavaisuutena ja loputtomana myötätuntona vieraita kohtaan. Tämän takia W-syndroomasta kärsineet ovat hyvin alttiita mm seksuaaliselle hyväksikäytölle.

      Patologiseen altruismiin liittyy oleellisesti addiktoituminen mielihyvän kokemukseen. Aivan kuten heroiini, kokaiini tai amfetamiini aiheuttavat aivoissa mielialan kohoamista dopamiinin välityksellä, niin tekee ‘hyvien tekojen’ tekeminenkin.

      Kokemus omasta oikeudenmukaisuudesta ja jaloudesta aiheuttavat patologisille altruisteille niin voimakkaan hyvänolontunteen, että tekojen seurauksilla ei ole väliä. Siksi näistä ’hyvien tekojen’ ihmisistä tulee helposti marttyyreita, uhrautujia tai ‘pyhiä’.

      Jos patologisella altruistilla ei ole mahdollisuutta saada ‘fixiään’ hän kokee samanlaisia vieroitusoireita kuin huumekoukussa oleva addikti. Kaikkien addiktien tavoin hän tekee kaikkensa kokeakseen hyvänolontunteen yhä uudestaan ja uudestaan.

      Jos lehdessä on uutinen mutavyörystä, joka on vienyt jostain kaupungista kaiken ja ihmiset kaipaavat vaateapua talven koittaessa, niin patologinen altruisti saa identtisen hyvänolontunteen pudottamalla keräyslaatikkoon korkokengät ja uimapuvun, kun jos auttaisi jollain hyödyllisellä tavalla.

      Mikään määrä faktatietoa ei muuta patologista altruismia sairastavan käsityksiä. Patologinen altruisti tietää mielestään kaiken paremmin kuin muut ja hänellä on lopulliset vastaukset kaikkeen.

      Patologinen altruismi ei ole ollut yhteisölle kovinkaan haitallinen aiemmin, kun ihmiset ovat eläneet pienehköissä ryhmissä ja tavanneet tuntemattomia harvoin. Taudin haitallisuutta on myös hillinnyt se, että aiemmin patologinen altruisti on joutunut antamaan omistaan, eli resurssit ovat asettaneet rajat toiminnalle. Nykyjään, kun patologista altruismia voi harrastaa muiden kustannuksella, se on ryöstäytynyt käsistä samoin tietysti haitat ympäristölle."


      Poista
    3. Mikään määrä faktatietoa ei muuta patologista altruismia sairastavan käsityksiä. Patologinen altruisti tietää mielestään kaiken paremmin kuin muut ja hänellä on lopulliset vastaukset kaikkeen.


      Standardi suomalainen nainen siis.

      Poista
  8. Muistan vielä, miten vuonna 1976 Le Mondessa kirjoitettiin vakavasti ja perustllusti saudiyhteiskunnan hitaasta mjutta sellväst'ä modernisoitumisesta.(L`Arabie Saudite entre integrisme et modernisme" tms.)Lentoemännät pukeutivat hyvin vapaasti.

    Sitten tuli muutos pahempaan.

    MafH

    VastaaPoista
  9. Mitä eurooppalaisuutta pitäisi puolustaa? En tunne enää tätä "valtiota" omakseni. Mitä puolustettavaa on kohti totalitarismia valuvassa järjestelmässä jossa jokaiselle elämän alueelle ulottuva säätely ja viranomaiskontrolli kiristyy koko ajan. Alkaa todella tuntua että valtio on sodassa kansaa vastaan.

    Kuten Matti Wuori totesi kirjassaan Faustin uni Suomi on äärettömän valtiokeskeisyyden riivaama maa. Valtio on keskiluokan palvoma toteemi sillä keskiluokka on hallintoluokka joka samaistuu siihen. Alempien säätyjen synti on alamaisuus ja sääty yhteiskunnan ajalta periytyvä ajattelun lamauttava auktoriteetti uskoisuus.

    Kävin kerran Itä-Keskuksen vieressä olevassa kulttuuritalo Stoassa jossa on muistaakseni mm kirjasto. Kahvilassa oli tarjolla luomu kahvia ja ruskeaa luomuruokosokeria.Ei tarvitse kysyä ketä kanta asiakkaana olevat kantasuomalaiset ovat ja mistä he saavat palkkansa. Mitä näihin uusiinsuomalaisiin tulee niin luulen että vihreällä aatteella ei ole kovin merkittävää sijaa mielenmaisemassa.

    Globalisaatio on kapitalistin sota yhtäläistä äänioikeutta ja edustuksellista demokratiaa vastaan mutta keskiluokka joka samaistuu pääoman etuihin ei ole tätä ymmärtänyt.Kansalle ei ole tarjolla kuin elintason laskua ja voivottelua kuin kyse olisi luonnonilmiöstä eikä tietoisesta politiikasta. Muslimit eivät ole oikein kunnolla aktivoituneet ja järjestäytyneet poliittisesti mutta ruohonjuuritasolla ottaneet korttelinsa omakseen.

    Nämä kurittomat jalot villit alkavat olla todellinen norsu olohuoneessa monessa maassa koska kun väestönosa on tarpeeksi suuri sitä ei enää pelotellakaan helposti. Ehkä entistä monikultturisemmassa Euroopassa vapaakaunpungit voisivat olla osa entistä moniarvoisempaa yhteiskuntaa.

    VastaaPoista
  10. Älä puhu "keskiaikaisesta" kun tarkoitat islamia. Loukkaat sillä meidän katolisia ja heitä edeltäneitä pakanallisia esivanhempiamme.

    Puhu mieluummin "pronssikautisesta".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I.lam, 1400 vuotta taattua barbariaa "and going strong". Kannattajia 500M joitakin vuosikymmeniä sitten. Nyt 1.700M ja kasvu kiihtyy kuten ihmislajin kasvu mutta korvaten kehittyneempien kulttuurien edustuksen näiden lukumäärältään vähentyessä. Väestöräjähdys, Rooman klubin pääidea jäänyt unholaan. Linkola, minkä näitkään! Syntältä näyttää maapallon ja sen ohessa ihmiskunnan tulevaisuus!

      Ja kissateoria, hyvä hypoteesi mutta ei pätevä.

      Nimim. muuan helsinkiläinen

      Poista
  11. Kaiken kaikkiaan panisin lännen islamongelman meidän omien rationalistien ja muiden ns vapaa-ajattelijoiden syyksi. Jos nämä ryhmät eivät olisi heikentäneet lännen omaa uskontoa kristinuskoa, meillä olisi kanttia panna kampoihin muille uskonnoille. Nyt on käynyt niin, että kun hengellinen hiv on poistanut vastustuskyvyn, keuhkokuume tappaa.

    Sama ilmiö on tapahtunut aikaisemminkin historiassa Tapio Tiihosen Rooman kaaos ja tuho -teossarjan mukaan roomalaisten usko omiin jumaliin heikkeni, sitten tuli uusi, suvaitsematon kristinusko, joka häikäilemättömällä kultuurisodalla ja suvaitsemattomuudella tuhosi antiikin kulttuurin henkisen ytimen ja sen mukana Rooman imperiumin. Sitten seuraasi satojen vuosien henkinen ja aineellinen pimeys. Onkohan nyt sama edessä.

    VastaaPoista
  12. Tässä lisää https://www.adlibris.com/fi/kirja/islamin-musta-kirja-9789510338650

    VastaaPoista
  13. Tuli mieleen, että ylitse vuotavasta altruismistä kärsivät saattavat kaikki olla kissaihmisiä. On tunnettu tosiasia, että kissat kantavat loista, joka tekee tartunnan saaneesta zombien:
    https://www.is.fi/tiede/art-2000000579683.html.

    Ehdotan, että kaikki viime öisen Helsingin kaupungin valtuussa äänestäneiltä valtuutetuilta kysyttäisiin, montako kissaa heillä on kotonaan. Hypotesini on, että viime yönä kyllä-äänet korreloivat kyllä-äänen lemmikkeihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hyvinkin olla oikeaan osuva hypoteesi. Korrelaatio katteettomaan optimismiin on vielä varmempi. Kohtalokasta tässä on tietysti Helsingin asema suurimpana ja omasta mielestään kauneimpana. -jussi n

      Poista
    2. Helsinski, se Suomi-neidon anusaukko!

      Nimim. muuan helsinkiläinen

      Poista
  14. Hieman historiaa:
    https://m.youtube.com/watch?list=PL28X_GyGT8g3iawpuNPysXqWa92sZtwr9&v=DCCbEMrNkWM

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.