lauantai 20. elokuuta 2016

Machiavellin moraali



Machiavellin moraali

Kaarlo Af Heurlin, joka sota-aikana ja osittain ”teltta- ja korsutyönä” käänsi Machiavelliä, sai huomata tämän olevan mitä ajankohtaisin kirjoittaja. Olihan suuri firenzeläinen varoittanut pieniä tasavaltoja valloitussodista ja nojautumisesta vieraisiin apujoukkoihin ja kehottanut välttämään politiikkaa, jolla hankittiin viholliset läheltä ja ystävät kaukaa. Kaikki tuo oli taas ajattoman ajankohtaista.
Kuten tunnettua, Machiavellin Ruhtinas oli Kekkosen käsikirja, mikä monen mielestä osoittaa tuon valtiomiehen turmeltuneisuuden. Kuvaavaahan on, miten Fredrik Suuri, eräs suurimmista historian tuntemista lurjuksista, halusi nuorena kunnostautua moraalisuudellaan ja kirjoitti niissä merkeissä teoksen Anti-Machiavelli, jonka tarkoitti Voltairen ihailtavaksi.
Toki Ruhtinaan näennäinen kyynisyys liittyy siihen, että ruhtinaan ajateltiin samaistuvan asiaansa, valtioetuun, joka taas ei voinut olla sama kuin luonnollisen henkilön vähäpätöinen etu. Siten valtiosta vastuullinen ruhtinas tavallaan joutui suuremman voiman edustajaksi.
Valtioedun, Staatsräsonin ihailijat kuten Hegel ja Snellman olivat myös Machiavellin ihailijoita ja ilmeisesti tämä liittyi juuri hänen Ruhtinas-teoksensa ajatuksiin.
Mutta Machiavellillä on toinenkin merkittävä teos, jonka usein on katsottu olevan Ruhtinaan kanssa ristiriidassa. Kyseessä on Valtiollisia mietelmiä eli Discorsi sopra la prima deca di Tito Livio eli siis pohdintoja Titus Liviuksen Historian kymmenen ensimmäisen kirjan johdosta. Tämä aineistohan on nyt suomeksikin saatavilla.
Tässä kirjassa tekijä osoittautuu melkoiseksi moralistiksi, joka ihailee tasavaltaa ja kansaa ja suhtautuu varsin skeptisesti ruhtinaisiin ja ruhtinaanvaltaan. Niin sanoakseni empiirisen aineiston johtopäätöksilleen Machiavelli saa siis ennen kaikkea Rooman kuningaskunnan ja tasavallan historiasta ja siitä, miten viimemainittu kehittyi keisarivallaksi, joka usein oli mitä moitittavinta.
Machiavellin johtopäätökset ovat usein hyvin selväsanaisia ja vaikuttavat jopa simppeleiltä, mikä ei sinänsä vähennä niiden uskottavuutta, päinvastoin.
Sekä ruhtinaanvalta että kansanvalta kaipaavat kirjoittajan mielestä rajoikseen lakeja, sillä ruhtinas, joka voi tehdä mitä haluaa on mieletön, ja kansa joka voi tehdä, mitä haluaa, ei ole viisas. Kansan virheet ovat kuitenkin helpommin korjattavissa, sanoo kirjoittaja yllättävästi: kansan sairauden parantamiseen riittävät sanat, ruhtinaan sairaus kaipaa rautaa; jokainen voi tällöin päätellä, että siellä, missä tarvitaan voimakkaampaa lääkettä, ovat virheet suurimmat.
Enempää ruhtinas kuin tasavalta eivät ole noudattava sopimuksia, jotka on tehty pakosta ja kumpikin rikkoo sanansa, kun häviö uhkaa, mutta tasavalta osoittaa tällöin kuitenkin suurempaa inhimillisyyttä, arvioi kirjoittaja Rooman historian perusteella.
Yleensäkin Machiavelli ihailee eniten kansanvaltaa ja myöntää tässä puolustavansa asiaa, jonka enemmistö hylkää. Toki kansan valta on suhteellinen asia, eikä valtaa käytännössä käytä kuin noin neljä-viisikymmentä henkeä. Nämä on tehtävä tyytyväisiksi tai hankkiuduttava niistä eroon. Loput kansasta voidaan kyllä pitää hallinnassa, sillä se ei pyri valtaan.
Machiavelli on hyvin epäortodoksinen myös siinä, että hän väittää jalkaväen olevan ratsuväkeä etevämpi, mikä tuntuu selvältä paradoksilta. Muistettakoon kuitenkin, että tuohon aikaan Sveitsin kurinalaiset keihäsmiehet olivat nousseet uhmaamaan ratsastavaa aatelia ja täten nostaneet tasavallan ja plebsin uuteen arvoon.
Kansainvaellukset ovat Machiavellin havaintojen mukaan sodista julmimpia ja kauheimpia, sillä mikäli konflikti on ruhtinaiden tai tasavaltojen välinen, niille riittää hallitsevan piirin tuhoaminen, mutta uusi kansa, joka tulee entisen tilalle, joutuu sen tuhoamaan, mikäli aikoo saada elantonsa siitä, mistä muuta aikaisemmin.
Paavinvallan ja katolisen kirkon suuri vastustaja Machiavelli havaitsee samaan aikaan, ettei ole olemassa varmempaa merkkiä valtakunnan rappiosta, kuin jumalanpalveluksen halveksiminen. Italian vallitseva rappio johtui uskonnon hylkäämisestä ja samaan aikaan vallitsevasta paavin maallisesta vallasta. Voitiinko tuon ajan kirkkoa olla halveksimatta?
Suuri vapaa-ajattelija Machiavelli esitti itsestäänselvyytenä, että suuria tapahtumia aina edelsivät enteet, mikä saattoi johtua siitä, että ilma oli täynnä henkiä, jotka säälistä ihmisiä kohtaan halusivat varoittaa uhkaavasta vaarasta.
Discorsi-teoksen kirjoittaja ei ole millään muotoa kyynikko, vaan pohjimmiltaan moralisti ja muistuttaa ehkä tässä suhteessa Paasikiveä, mahdollisesti Kekkostakin. Ruhtinaan kirjoittajasta hän näyttää poikkeavan radikaalisti, mutta tämäkään ei ehkä ole kovin ilmeistä periaatteellisella tasolla.
Machiavellin ihanne on hyvin hallittu tasavalta, jossa lakeja kunnioitetaan ja jossa kansan ominaislaatu määrää sen, onko sillä paljon vai vähän vapautta.
Tämä periaatehan ei nykyään ole kunniassa. Moni näyttää pitävän ehdottomana totuutena sitä, että ihmiset kaikkialla kaipaavat maksimaalista vapautta. Machiavellin havaintojen mukaan kansoilla on kuitenkin tässä suhteessa oleellisia eroja ja hän varoittaa antamasta liikaa vapautta niille, joille se ei sovi tai liian vähän niille, jotka tarvitsevat enemmän.
Tuntuu siltä, että maailman mahtavien kannattaisi joka päivä lukea Machiavellinsä uudelleen, ei valikoiden niistä kohdista, joissa puolustetaan valtioille ja ykslöille erilaista moraalia –sellaisia kohtia löytyy myös Discorsi-teoksesta vaan pitäen silmällä kokonaisuutta ja niitä ihanteita, joita suuri valtio-oppinut on pyrkinyt tekemään aineistonsa pohjalta.

12 kommenttia:

  1. Kremliin on saatu uusi tulevaisuudentutkija, virolaislähtöinen Anton Vaino. BBC kirjoittaa hänen huimista "kekkara" ja "projektikaavio" aatoksistaan (en viitsi kääntää vaan tyydyn Googlen koneeseen):

    "Väinö väittää, että talouden ja yhteiskunnan kannalta yleensä on tullut liian monimutkaisia hallita perinteisin keinoin. Hallitusten on etsittävä uusia tapoja säännellä ja valvoa niitä.
    Artikkelissa kuvataan uutta laitetta kutsutaan "nooscope", joka, se sanoo, voivat hyödyntää globaalia tietoisuutta ja "tunnistaa ja rekisteröidä muutoksia biosfäärin ja ihmisen toiminnan".
    "Nooscope" ymmällään monia Venäjällä tällä viikolla. Onko laite todella olemassa, he kysyivät. Mitä se todella tehdä? Onko Väinö tosissaan?"

    http://www.bbc.com/news/world-europe-37109169

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkäpä tuon ajattelun taustalla on yleinen fysiiikan johtopäätös takaisinvirtauksesta, kaiken päätymisestä loppujen lopuksi tasasuureisuuteen.
      militaarinen klusteri maailmassa on juuri tästä hyvä esimerkki, toisiaan kirittäen he lisäävät omia toimintamahdollisuuksiaan,kun onnistuvat viestinnänkeinoin maalaamaan tosistaan hirviöitä.

      Nyt muuten Turkissa olevat yhdysvaltain ydinaseet kaipaisivat turvallista päivähoitopaikaa ja yösijaa, eiköhän Soini, nyt voisi mennä kiltisti pyyytämään ne meille,pelot saattaisivat hälvetä mummojen mielistä.

      Poista
  2. Sen vähäisen historian opin perusteella minkä olen saanut, ajattelen että kaupungin, poliksen, kaupungin muurien, sittemmin valtion idea, valtion perustehtävä, valtion ainoa varsinainen syy olemassaololleen on suojella kansalaisiaan.
    Suojella kansalaisiaan.
    Uudelleen: suojella kansalaisiaan.

    Senpä vuoksi meidän tulee, mielestäni, kysyä omalta hallinnoltamme kerta toisensa jälkeen suojelevatko he todella toimillaan meitä kaikin käytettävissä olevin voimavaroin.

    Arvioida siitä näkökulmasta suojeleeko meidän valtiomme meitä taloudelliselta ahdingolta, väkivallalta, kulkutaudeilta, anarkialta, kansainvaelluksilta, omaa valtiotamme hajottamaan tai heikentämään pyrkiviltä juonilta, liittokunnilta, ideologioilta, kroisoksilta ja soroksilta, arvottomuudelta, valta- ja laajentumispyrkimyksiltä, suojeleeko valtio lapsia, äitejä ja isiä, vanhuksia ja suojeleeko se omaa perimäänsä, perintöään ja kansalaisten arvokkaana itselleen pitämää.

    No, miten on.

    jk

    VastaaPoista
  3. Machiavellin Ruhtinas on ollut kirjahyllyssäni jo 30 vuotta. En ole koskaan ymmärtänyt moraalista kritiikkiä teosta kohtaan. Mielestäni se on loistava reaalipoliittinen kirjoitus ja ohje kelle tahansa poliitikolle ja kansan johtajalle. Mielestäni Machiavellin perusidea oli kirjassa valtion välineenä luoda vahva ja itsenäinen valtio, joka turvaa kansalaisten vapaudet ja turvallisuuden.

    VastaaPoista
  4. ”Sekä ruhtinaanvalta että kansanvalta kaipaavat kirjoittajan mielestä rajoikseen lakeja”

    ”Toki kansan valta on suhteellinen asia, eikä valtaa käytännössä käytä kuin noin neljä-viisikymmentä henkeä.”

    Ruhtinaanvalta ja kansanvalta olivat puhdasoppisia konstruktioita. Mutta historiasta tiedämme että on olemassa myös ruhtinaanvallan ja kansanvallan ristisiitos: marxismi-leninismi eli totalitarismi, jossa kansanvallan tehtävää hoiti proletariaatin diktatuuri (Lenin: proletaarinen demokratia on miljoonia kertoja demokraattisempi kuin porvarillinen demokratia). Ruhtinaanvallan tehtäviä hoiti taas neljä-viisikymmentä henkeä käsittävä Politbyro.

    Totalitarismin aate syntyi Venäjällä 1700-luvun lopulla ruhtinas Shtsherbatovin teoksissa. Venäjä oli vuosisatojen aikana haalinut sodilla uusia alueita ja väestöä hallintaansa, joten tuli eteen pragmaattinen tehtävä: miten niitä on käytettävä hyväkseen. Dekabristivallankumoukselliset keksivät että suoraviivaista tietä ei ole olemassa. Totalitarismin aate kuitenkin toteutettiin.

    Aluksi Dekabristiaristokraatit kantoivat Marxia käsillään Pariisissa vuosina 1843-1844: “It is an irony of fate that the Russians, against whom I have been fighting incessantly for 25 years, not only in German, but also in French and English, have always been my ´patrons´. In 1843-1844 in Paris, the Russian aristocrats there waited on me hand and foot. (“Marx to Ludwig Kugelmann”. K. Marx, F. Engels. Collected Works, London, Volume 43, pp. 130-131.)

    «По какой-то иронии судьбы именно русские, на которых я в течении 25 лет неустанно нападаю не только в немецкой, но и францусской, а также английской прессе, всегда были моими «доброжелателями». В 1843-44 гг., в Париже, русские аристократы носили меня на руках. (Д. Рязанов. Карл Маркс и русские люди сороковых годов. Москва, 1919, С. 4.; К. Маркс, Ф. Энгельс. Сочинения, Том 32, Москва, 1964, С. 472.)

    Koska venäläiset olivat Marxin mesenaatteja/доброжелатели vuosikymmenien ajan niin marxismi-leninismistä tulikin ruhtinaanvallan ja kansanvallan ristisiitos eli totalitarismi. Tämä totalitarismi esittäytyi maailmalla miljoonia kertoja demokraattisempana. Marxismi-leninismin intellektuaalisia kannattajia/kirjailijoita eri puolilta maailmaa kuljetettiin ihanilla turistireiteillä, juotettiin vodkaa ja konjakkia, syötettiin kaviaaria ja maksettiin miljoonagonoraareja Neuvostoliittoa ihailevista kirjoista.

    Totalitarismi johti kuitenkin siihen, että Neuvostoliiton/sosialismin yhteiskunnan kaikki tukipylväät lahosivat totaalisesti.


    VastaaPoista
  5. Onpa Machiavellista tehty sarjakuvaversiokin, Patric Curryn - Oscar Zaraten "Machiavelli vasta-alkaville ja edistyville" (Jalava 2000, ISBN: 9518871825.). Kaikkineen aivan loistavasti toteutettu ja myös viihdyttävä johdatus kyseiseen valtio-opin klassikkoon ja hänen ajatteluunsa. Suosittelen lämpimästi kaikille aiheesta kiinnostuneille!

    Noin ylipäätäänkin on pakko myöntää, että "Old Nick" oli monissa valtiollista elämänmenoa ja ihmisluontoa koskevissa näkemyksissään jopa pelottavan oikeassa. Esim. jo lyhyt oppimäärä Englannin historiaan tarjoaa tästä läjäpäin vakuuttavia todisteita. Ja toisaalta on myös aiheellista muistaa, että hän ei suinkaan ollut sellainen häikäilemättömyyden ja yksioikoisen väkivaltapolitiikan asiamies, jollaisena hänet on haluttu erinäisistäkin syistä (miksiköhän?) jälkipolville kuvata, vaan huomattavasti avarampi ajattelija.

    Eräs ironinen paradoksi on noin toisaalta sitten sekin, että hänen ennustamiinsa lopputulemiin on varsin usein ja varmimmin päädytty juuri siellä, missä hänen on kaikkein kiivaimmin haluttu todistella olleen väärässä... Eikä pelkästään väärässä, vaan myös Paha Ihminen. No, se älähtää, johon kalahtaa, tai jotain sinne päin...

    VastaaPoista
  6. "Voitiinko tuon ajan kirkkoa olla halveksimatta?"

    Hyvinkin olisi voitu. Ei vain viitsitty olla halveksimatta, mikä pätee tänäänkin.

    Aika hyvä dokumentti noilta Amerikan löytymisen ajoilta on paavin kirjoittama Sublime Dei. Kukaan ei siitä piitannut. Nykyään taas historiantajuttomat väittävät paavin vallanneen Amerikan ja tappaneen intiaanit sukupuuttoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samat historiantajuttomat pitävät aina vahvasti esillä orjakauppaa Amerikkaan (niin kuin pitääkin) ja saavat suorastaan nautintoa lausuessaan hitaasti sanan kolonialismi.
      Sen sijaan yhtä laajaa ja vastaavaa orjakauppaa ja kolonialismia Arabian niemimaan suuntaan ei muisteta. Olisiko siitä oppikirjoissa yksi rivi - jos sitäkään.

      Itse olen tullut tulokseen ettei mikään tieto muuta inmisten mielipiteitä tai muuttaa hyvin harvoin. Ihmiset uskovat sen mitä ovat päättäneet uskoa.
      Vain yksi taho kerrallaan voi olla noille ihmiselle uhri. Jos uhrikertomus on jo varattu, mikään ei enää hetkauta. Syyllinen maailman tappiin tulee olemaan historiallinen länsi ja kristinusko. Kertomus on muuttunut nyt vain sen verran että kaiken syyllinen on nykyään myös Venäjä.
      jk

      Poista
  7. Tai Sublimus Dei, pardon my latin :D

    VastaaPoista
  8. Eräs tarkennus. Machiavelin Valtiollisia mietlemiä käänsi Lauri O. af Heurlinin veli, setäni Kaarlo af Heurlin.

    Isäni kehotuksesta luin Valtiollisia mietelmiä lukioaikanani. Vaatisi uusintapainoksen.

    Markku af Heurlin

    VastaaPoista
  9. Eikös sillä Urholla ollu se Don Quiote enempikin se käsikirja ?

    VastaaPoista

Kirjoita nimellä.